T.A.O.T

Tuleepa mieleeni tässä kertailla hieman luokanopettajan työnkuvaa.
Tämä työ kun herättää kansassa kaikennäköistä kateutta ja närää. Epäilystä. Osoittelua.

Meillä opettajilla on lyhyet työpäivät. Illat ja viikonloput vapaat aina. Syödäkin saadaan ihan työpaikalla.

Lisäksi  meillä on palkallinen kesäloma. "Kohtuuttoman" pitkä verrattuna muihin "aloihin", esimerkiksi vaikkapa hmm... eduskuntaan. Vieläpä meille on tarjottimella annettu joululoma, pääsiäisloma, hiihtoloma. Syyslomakin vielä. Melkein niin kuin aiheetta olemme me opettajat tällaiset rosvonneet.

Eihän tämä edes työltä kuulosta. Hirveää verovarojen tuhlausta, jopa. Istutaan päivät pitkät. Kahvitellaan. Syödään pullaa, tai jopa kakkua. Ollaan olevinamme. Välillä käväistään luokassa shaibailemassa jotain suustamme ns. opetuksellisesti. Ihan siis elellään siivellä!

No nytpä tämä meidän hallituksemmekin on lähtenyt tietty laittamaan ruotuun tällaisia yhteiskunnan lusmuilijoita, opettajia. Hienoa. Me opettajathan olemme näitä Suomirahoja tuhlailleet oikein olan takaa, hyi hyi meitä. Siitäpä johtuen säästöseurauksia.

Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi, kuulutetaan kansantalouden nimissä.
Opettajien kesäloma lyhyemmäksi, koska muillakin palkansaajilla näin on (Ovatkohan kansanedustajatkin sitten näitä muita palkansaajia?)
Työtunteja lisää, siis. Opettajille. Tuottavuutta tuottamaan ja kasvattamaan mekin, lusmuilevat hyypiöt.

Nyt vihastuttaa aika helvetisti. Kyllä, kiroilen. Silloin, kun potuttaa. Ja nyt potuttaa. Kirosanoja voisi nyt tulla oikein olan takaa. Määrättömästi, jopa. Kele.

Kuulinpa tällaista jostain foorumilta, että opettajat tekevät noin 5% vähemmän töitä kuin jollain muulla alalla olevat ammattiosaajat.

Yleensäkin, KUKA tällaista mittaa - ja miten, millä välineellä? Opetustuntimäärälläkö?

Kuulinpa myös eräältä toiselta foorumilta sellaista, että me , tämän 5% "vähemmän kuin muut" töitä tekevät, saamme - kuinka kumminkin ollakaan - n. 18% vähemmän palkkaa näihin "muihin" tuottaviin verrattuna... Jännä juttu...? Näitä tietoja en ole pystynyt toteennäyttämään tai varmentamaan, koska en löydä tällaisia spesifioituja tietoja mistään ammattiyhdistyksemmekään sivustoilta.
Luotettavilla ammattiyhdisyksen tahon keskustelutiedoilla  ja lehdistä poimituilla murusilla siis nyt operoin.

On puhuttu ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta.  Ilmeisesti nyt ollaan kallistuttu sellaiselle kannalle, että ensimmäinen sairauspäivä EI olisikaan palkaton..mutta sairauslomapäivistä saisi vain 80% palkan. Esim. viisi päivää influenssassa tarkoittaisi, että sairastat käytännössä sen ensimmäisen päivän kumminkin palkatta.

PAITSI että koulu(i)ssa työtään tekevä joutuu joka päivä viruksien ja bakteerien plus kaikennäköisten karsinogeeniyhdisteiden hyökkäyksen kohteeksi - eli sairastuminen ei ole ihan vain sattumaa tai omaa syytä, vaan ihan odotettavissa joka lukuvuosi normiopella sen pari kertaa, herkistyneemmällä muutamankin kerran vuodessa. Vatsatauti- ja influenssa- plus ihan tavan nuhakuume-epidemiat jylläävät.  Homehommeleiden kyseessä ollessa (ja niitähän riittää) oireilu on jatkuvaa, ja voi seurata työkyvyn aleneminen, jopa työkyvyttömyys pysyvästi...

Lisäksi vielä pikkuruiset täiepidemiat pari kertaa vuodessa - mutta sehän ei toki ole sairaus, tuo täi... Vaikka pari päivää senkin saatanallisen pikkuriiviön päähänsä saatuaan joutuu olemaan työstä poissa. Ne kun leviävät näppärästi luokassa, opeenkin, joka kumartuu neuvomaan Jiri-Annastiinaa matikan laskuissa.  Siinäpä aina epidemian esille tultua kampailet kutrejasi ja kauhunsekaisin tuntein tarkkailet, josko tipahtaa tukasta jotain eläväistä tai sellaisen munia. Ovat nuo täishampootkin aika hintavia. Pari kollegaa voitelee päänsä säännöllisesti täitä ehkäisevällä aineella, omakustanteisesti tietenkin. Normihommeleita, työn etuja.

Opettajilla on siis liikaa lomaa, tuumivat tietävät ja taitavat.  Eritoten kesälomaa. Ja jumaleisson, vielä palkallista!! Se kesäloma ainakin pitäisi saada lyhyemmäksi, hinkuvat ylemmät (?) tahot. Otetaan siis vaikkapa elokuusta pois sitä liiallista lomaa (kansantaloutta ajatellen, kaikki mukaan säästötalkoisiin!!).

Sylettää. Ja niin pitäisi sylettää teillä muillakin, opettajilla.
Opettajan vuosipalkka on jo jaettu kahdelletoista kuukaudelle ymmärrettävistä käytännön syistä, mitä seikkaa ei millään näytetä hallitustasollakaan ymmärrettävän.

OAJ, missä luuraat?

Mikäli me opettajat suostumme siihen, että lähdemme esim. elokuussa kahdeksi viikoksi "ATK-kouluttautumaan" tai tekemään "muita rehtorin määräämiä tehtäviä" (Homekoulun muutto? Kaappien siivous? Iltapäiväkerho-ohjaus?Yhteisyhteisyhteissuunnittelu??? Opetussuunnitelman hionta? Päiväkoti-/askarteluohjaaja?  jne.) tullaan meiltä viemään vielä paljon muutakin. Emmekä ikinä tule pääsemään enää edes nykyiselle tasolle. Lomauttaakin voi sitten tulevaisuudessa, jebajee,  helposti noin elokuussa... Ei paljon perusteita edes tarvitse esittää. Että mietintämyssyä päähän, kollegat.

Kesäloma ja kesälomakeskeytyksen palkkaus perustuu koulun vuosirytmiin ja opettajan opetustehtävän erityisluonteisuuteen. Mikä tässä yhtälössä on niin vaikea ymmärtää?
Lapsilla ON kesäloma, ja opettajan pääsääntöinen tehtävä oliSI opettaa näitä lapsia. Koska nämä lapset OVAT kesälomalla, opettajakaan ei voi opettaa. Hänet on korkeakoulutettu pedagogisesti ja didaktisesti opetustehtäväänsä - aivan kuten (prosessitekniikan) insinööri, (yritys) juristi tai psykologi omille (erityis)aloilleeen.

Peruskoulun luokanopettaja on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Missä on oman ammatin arvostus ja ammatti-itsetunto? Käännämmekö aina sen toisen posken, tuli, mitä tuli? Häpeämmekö jotenkin omaa työtämme, eikö meillä ole ammatti-identiteettiä? Nöyristelemme aina vain? Otamme vastaan aina vain lisää, jotta miellyttäisimme muita tahoja? Olemme aina vain riittämättömiä myös omasta mielestämme?

Jo nyt ainakin meille luokanopettajille on muutamassa vuodessa lykätty työtehtäviä ja osaamisedellytyksiä, jotka vain ilmoitetaan työnantajataholta nyt peruspalkkaamme kuuluviksi. Luokanopettajan palkka haahuilee jossain rautakaudella monen muun alan palkkakehitykseen verrattuna. Meidän "osaamisalueemme" kattaa nykyään opettamisen ja opetettavien aineiden (äidinkieli, matematiikka, maantieto, biologia, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvaamataito, käsityöt, liikunta, kemia, fysiikka, kenties englanti ja ruotsi)  lisäksi erityisopettajuuden päivittäin vaadittavia taitoja,  mittavat psykologian ja psykiatrian taidot, jotka on jouduttu työn kautta oppimaan, samoin kuin sosiaalialan osaaminen terveydenhuolto, terapointi. Meidät on ajettu olemaan helkkarinmoisia moniosaajia resurssipulaisessa yhteiskunnass

Mutta meiltä se sen kuin vähennetään edelleen. Opetustunteja sen kun lähtee, koska ryhmäkokoja suurennetaan. Ei enää ryhmätunteja kieliin tai matematiikkaan. Ruotsin opetus alkaa ensi lukuvuonna kuudennelta luokalta. Ne tunnit sisältyvät alakoulun kuudennen luokan tuntimäärään. Mutta kovasti ollaan yläkoulun puolelta huutamassa, kuinka "aineenopettajan pitäisi ehdottomasti ne ruotsin tunnit opettaa". Miksi? Ensinnäkin, kyseiset kaksi viikkotuntia ovat pois luokanopettajan palkkausta määrittävistä tunneista. Toiseksi, luokanopettaja, mikäli hänellä on kielenopetuksen pedagogisia opintoja, on hyvinkin pätevä opettamaan alkavan ruotsin. Kolmanneksi, kyseessä on alkava, uusi kieli, jolloin innostaminen, oppilaantuntemus ja luokanhallinta nousevat taas arvoon arvaamattomaan - ja kukapas muu tämän moniosaajuuden ammattilainen on ellei se (oma) luokanope?

Inkluusio on mahtisana edelleen. Luokassa on 25 oppilasta, joista 4 tarvitsee erityistä tukea, 7 tehostettua tukea opiskeluunsa ja yleensä olemiseensa luokassa. Tässäpä astuu kuvaan se luokanope, moniosaaja. Psykoterapeutti, psykiatrian pakko-osaaja, toimintaterapeutti, perhetyöntekijä, terveydenhoitaja. Opiskelee ehkä jopa viittomakieltä kyetäkseen paremmin ohjaamaan erästä luokkansa oppijaa. Läsnäolija ja kuuntelija. Tsekkailee kahden oppilaan verensokerit, tarkkailee syömisiä. Verkostopalaveeraa perheneuvolan ja lastenpsykiatrian, perhekotien/lastenkotien kanssa. Ottaa luokkaan psykiatrian osastolla vuoden hoidossa olleen lapsen, palaveeraa vähän väliä jo hänen tiimoiltaan sekä puhelimitse että kasvokkain omahoitajan ja vanhempien kanssa. Sovittelee näitä aikatauluja perheiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteensopiviksi. Ehkä ehtii opettaa palan matikkaa sieltä, toisen maantietoa täältä.

Suomalainen opettaja, sanoisin vielä erityisesti suomalainen LU.OKANOPETTAJA on maailman huippua koulutukseltaan. Ja työhönsä sitoutumiseltaan. Monialaiselta osaamiseltaan.

Minkä helvetin takia hänelle, tälle (luokan)opettajalle  pitää keksimällä keksiä jatkuvasti jotain muuta "puuhasteltavaa", ettei hän vain näyttäytyisi yhteiskunnalle tehottomana siipeilijänä? (Koska niitä työtuntejakin on niiiin vähän. Ja lomaa niiiin paljon.)

Näitä mietiskellessäni ja ehkä ihan piruuttani esittelen tässä  oman viimeviikkoisen ohjelmani luokanopena. Tiedän, että suuri joukko muita kollegoja  allekirjoittaa nämä tuntimäärät ja tekemiset mennen tullen:

Maanantai: Ns. normaali päivä, 7 tuntia. Oppilaat viikonlopun jäljiltä aika eläväisiä. Hurlumheitä ja kurinpalautusta. Iltapäivällä silmiä kutittaa ja nenä vuotaa kirkasta nestettä. Kuten aina maanantaisin. Ilmanvaihto-ongelmia. Sisäilmahommeleita. Helvetin iso väsy kotona, miltei kahden tunnin päikkärit.
Pari muutaman minuutin vastaanotettua (puhelinlaskuistakin olen jo saanut satikutia) puhelua vanhempien kanssa koskien tiistain urheilupäivää.

Tiistai: hiihto-/kävelypäivä, urheilua 8-11.30, plus eväs maastossa. Tämän jälkeen pikkupalaveria koulupsykologin ja kollegan kanssa 1 h. Puhelu vanhemman kanssa vajaa puoli tuntia, toisen vanhemman kanssa noin 20 min. Raitisilmamyrkytys, yli tunnin päikkärit, äkkiä koiran kanssa iltapäivälenkkeily. Työpäivä loppui siis oikeasti, alun perin klo 14 normaalilukujärjestyksen mukaan. Normipäivä olisi aina jouhevampi. Tervetuloa liikkumaan ja järjestämään liikkuminen eväsruokailuineen, valvontoineen,siirtymisineen,  sillä tavalla joustavasti ja turvallisesti (ettei olla iltapäivälehtien palstoilla virkavirheestä).  Hyvin meni, vain yksi kenkä oli loppupelissä hukassa, ja liikuteltiin sentään yli sataa oppilasta, me muutamat aikuiset.

Keskiviikko: 8-10 vieraan luokan englannin koe. 10-10.45 maantiedon tunti, Euroopan pinnanmuodot. 10.49-11.00 kokoontuminen koulun pihalla kaupunkiretkeä varten. 11.05-11.30 siirtyminen kohteeseen kaupungille (1 opettaja, 21 lasta), 11.35-12.50 ruokailu ja ruokailun valvonta kohteessa Golden Rax. Kaikki ok, masut täynnä. 12.50-13.15 siirtyminen takaisin koululle kaupungilta. Kukaan ei jäänyt auton tai pyöräilijän töytäisemäksi, jes. 13.20-noin 14 (13.50)  äidinkielen tunti koululla. "Noin" ihan vain sen vuoksi, että lapsiltahan oli tällä välillä välitunnit "pitämättä", joten päivää hieman piti lyhentää "oikeudenmukaisuuden" nimissä. Hieno sana. Oikeudenmukaisuus. Koskeekohan se opeakin, mietin. Kotona koiran kanssa pissalenkki ja pikakaupassakäynti. Korjaan aamuiset enkun kokeet, noin kaksi tuntia. Puhun puhelun vanhemman kanssa, 35 minuuttia. Haluaisin katsoa telkkariakin, edes sitä yhtä ohjelmaa jota seuraan... Ehdin ohjelman lopun katsomaan. Katson kelloa. 18.45.

Torstai: Jumankekka kiitos, ei sitä opekokousta tällä viikolla, kuten yleensä - sai nukkua puoli tuntia pidempään  JES!!
8.50-9.35 Äidinkielen tunti puolikkaalle luokalle, murrejutskia. Helpohko päivän aloitus.
 9.35-9.55 Välitunnilla englannin kokeen monistaminen ja sen lomassa pikapalaveri koulupsykologin kanssa kahdesta eri oppilaasta.
10-10.47 Englannin koe, eriytettynä versiona, kolme oppilasta teki kokeen erillään omasta luokasta muussa siihen hätään löydetyssä tilassa (varasto, käytävän päätypöytä, toinen varasto). Oppijan yksilölliset tarpeet huomioitu tässä asiassa.
10.47-11.00 Ulkovalvonta, josta myöhästyin ko. kokeen takia noin kolme minuuttia. Mikäli kyseisen kolmen minuutin aikana olisi välkällä tapahtunut jotain pahaa, MINÄ olisin siitä vastuussa, onneksi ei tapahtunut.
 11.05-11.20: Rooman historiaa, patriiseja ja plebeijejä plus orjia ja senaattia. Juuri ehtii vauhtiin ennen ruokailua.
11.25 Syömään lohikeittoa. Jopa ihan hyvää.
11.34 Ennalta ennustamaton kohtaus ruokasalissa; oppilas raivostuu ja saa hysteerisen kohtauksen, toinen oppilas itkee kyseisen kohtauksen takia.
11.35-11.45 Selvittelyä asian tiimoilta, oma ateria edelleen puoliksi syömättä ja jo miellyttävästi kylmää. Keskustelua, keskustelua, keskustelua. Tilanne rauhoittuu.
12.00 Käväisen hakemassa kahvikupposen ja palaan seuraamaan em. tilanteen loppukeskusteluja Keskustellaan vielä yhdessäkin. Välitunti loppuu 12.13.
12.25 saakka luokassa kyseisten riitelevien oppilaiden kanssa, toiset oppilaat käytävällä odottelevat ja remuavat.
12.30 Yritetään aloittaa matikan tuntia... Onneksi on aika helppo asia, osataan itsenäisesti tehdä, kertausta. Huh.
13.00 Välkkävalvontaan puolijuoksua, kollegan tuuraaminen.
13.15 Pois välkkävalvonnasta. Päivän olisi pitänyt loppua klo 13.
13.20 Palaveri koulupsykologin, terveydenhoitajan ja perheen kanssa. Olisi alkanut jo tasan klo 13.
14.25 Palaveri loppuu. 

Kotiin. Tarkistettavat enkun kokeet laukussa.
15.20 Olen lähdössä kauppaan, kun työpuhelin soi. Puhelu 16 minuuttia vanhemman kanssa.
Ennen kauppaan lähtöä tsekkaan hätäisesti vielä Wilma-viestit ja vastaan pariin pikapikaa viidessä minuutissa. Korjaan oman luokkani englannin kokeita kauppareissulta tultuani 16.10-17.30.
Työpäivä, eli ne viralliset, kaikkien kadehtimat palkanmaksutunnit, loppuivat siis klo 13.
Ja eihän se niinkään mene, jotta tuo 16.10-17-30 välinen työaika huomioitaisiin yhtään missään. Kuuluu työhön ja sisältyy palkkaukseen(?), kuten opetuksen suunnittelukin.

Perjantai: 8.50-9.35 normi matikan tunti. Jes. Diagrammihommeleita. Oppilaat tykkäävät. Välkän jälkeen Kalevala-aiheinen aamunavaus salissa 25 min. Muutama oppilas ei vain kykene seuraamaan olennaista, pyörii ja makoilee lattialla. Höpisee vieruskaverille. Räpelöi puhelintaan. Kurinpalautusta hiljaisesti tyyliin "shhhhhhhhhhhhhhh" ja silmiä kuvaavasti pyöritellen. 11-11.20 taas riitahommeleiden selvittelyä. On sitten kuristeltu ja potkittu pienempiä taas välkällä, kun on "ärsyynnytty". Kuka ja mitä ja missä ja milloin -kuulustelua. Itkua ja hampaiden kiristelyä. Onneksi ei tullut kummempia vammoja kenellekään. 12.15-13 Kuvishommelit jatkuu, tosin ei hirveän innokkaasti, hiihtoloma on jo vallannut mielet. Lomille! 13.30 ope saa luokan siivoiltua kutakuinkin ihmismäiseen kuntoon ja ajattelee poistuvansa rakennuksesta, hiihtolomalle. No, siinäpä opehuoneeseen erehtyessään voi vielä sattumapalaveerata terveydenhoitajan, erkkaopen ja psykologin kanssa - sattuivat sopivasti paikalle. Ja palaveeraamistahan riittää.

Kuka perskule se yleensäkään määrittelee tässä yhteiskunnassa tätä LUOKANopettajan työtä? Kuka se on se ulkopuolinen, joka "tietää", mitä me teemme tai emme tee palkkamme eteen?

Kuka on "SE", joka tietää, mitä me päivittäin työssämme teemme? Se, joka ottaa meidän resursseistamme ne vähätkin rovot, kuka?  Kuka kehtaa ja uskaltaa aliarvioida, mitätöidä, väheksyä, suomalaisen opettajan työtä?

Tunnollinen. Ammattitaitoinen. Osaava ja osallistava. Tavoitteellinen.
TAOT.  Tällainen on suomalainen ope!
Siispä, TAOTaan yhdessä!!

Haastan kaikki päättäjät, jotka ihan hiukkasenkin ovat hajuillaan tästä KOULU- ja opetustyöstä, tulemaan luokkaani viikon ajaksi seuraamaan luokanopettajan ja oppilaiden työtä. Tervetuloa! Toivotan tervetulleeksi erityisesti kaupunkitason kouluasioista päättävät! Teille olisi mielestäni tervettä tutustua koulumaailman arkeen.

Kiva on hienoja utopioita rakentaa - mutta eivät ne toteudu, jos lapsilta ja opettajilta höylätään koko ajan resursseja pois!!! Ja ihan oikeasti haluaisin muistuttaa, että jos ja kun se kamelin selkä katkeaa, mitenpä sitten? Ei se opettaja ole kumminkaan kameli, vaikka "autiomaassa" ilman virvoitusta... joutuu nyt ja näköjään päättäjien mielestä pitkälti tulevaisuudessakin kompuroimaan.

Ei kyttyröitä, ei siis vararavintoa. Ihan sillä palkalla olisi loppupelissä edettävä ja elettävä.
Jaksettava jakaa jaksamista.