Syyslomapäivät tähän saakka ovatkin menneet nukkumiseen ja kaiken maailman sekounien näkemiseen, sekä yö- että päiväunilla. Ihan hävettää tunnustaa yöunien kestäneen kymmenisen tuntia ja päikkäreiden parisen tuntia. Uni on kyllä tullut tarpeeseen, puolustelen taas...
Tänään ujuttaudun siis jälleen "opekuosiin", pakko päivittää jo rytmiä ensi viikon ja loppulukukauden koetuksia ennakoiden. Tällä viikolla olen unosteni välissä mietiskellyt kaikennäköistä, mm. sitä, josko minun pitänyt olisi pitänyt syntyä karhuksi. Tämä loputon pimeys syö vielä muun sälän lisäksi energiaa, ja tahdonvoimalla tai yltiöpositiivisella ajattelulla en kyllä saa sitä energiaa lisättyä, sorry konsultit ja kaiken maailman valmentajat. Oi, kuinka auvoista olisi köllötellä masu (toivottavasti, karhuilla kai ei ole toimeentulohuolia, ovat omavaraisia...) täynnä talvipesässä läpi synkeän pimeyden, loskan ja kylmyyden... Ihan selvästi olen perusnegatiivinen ihminen, hyi hyi minua. Ja perusnegatiiviseltahan voi odottaa negatiivisia kommentteja, negatiivista suhtautumista, muutosvastaisuutta, "vastarannankiiski" -asennetta, kitinää sun muuta vinettämistä. Kriittinen = negatiivinen ihminen?
Tässä "lomaillessa" olenkin paremmin ehtinyt tutustua opefoorumeihin ja ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Itsekkäistä periaatteistani johtuen olen myös ihan vain "huvikseni", heh, kyseenalaistanut esimerkiksi leirikoulupäivien päivärahan määräytymisperusteen. Ihan se ja sama sille muutamalle eurolle loppupelissä. Mielestäni on väärin, että leirikouluni viimeisen päivän (lauantai) lounaan olen kuulemma automaattisesti syönyt, mikäli "siihen on ollut mahdollisuus". Esimies hylkäsi päiväraha-anomukseni, koska en ollut merkinnyt anomukseeni viimeisen päivän lounasta (joka oli ylimääräinen ja jonka maksoivat erikseen ne oppilaat, jotka sen halusivat syödä). Juu, juu; kuulen jo kommentit: näin se vaan menee, ota mitä saat ja ole hiljaa.
Kyseisellä periaatteella voisi ajatella, että kaupungilla kävellessäni minun pitäisi poiketa lounaalle joka kuppilaan matkani varrella; ovathan ne auki ja tarjoavat lounasta. Samoin tilatessani majoituksen jostain hotellista, olisi itsestään selvää, että maksaisin MYÖS ruoasta; onhan se tarjolla joka päivä, vaikka en aterioita olisi tilannutkaan saati niitä syönyt, eivätkä ne ole laskuuni sisältyneet. Sylettää. Mahtavasti kikkailtua, täytyy kyllä hattua nostaa. Säästö se on pienikin säästö, opettajathan joustamistaankin joustavat! Kysyessä asiasta saa vielä huudot esimiestaholta niskaan. Että tyhmä sitä on, kun uskaltaa näitä työnantajatahon porsaanreikiä kyseenalaistaa ja moralisoida. Hys hys. Lakihan on laki ja sopimus sopimus. Vaikka olisi mätä sellainen.
Seuraava dilemma. Toimintakulttuurin käsite. Sitäkin olen tässä jo pidemmän aikaa pohdiskellut. Uuden OPS:n myötä tuntuu siltä, että toimintakulttuuri-käsite on ajettu ja kohdennettu tarkoittamaan nimenomaan digiloikkaa kouluissa. Toimintakulttuurin muutokseen tarvitaan kuulemma nimenomaan välineita, mielellään jokaiselle oppilaalle oma pädi/kannettava, kuten lauseyhteydestä käsitin erään "toimintakulttuurin muutos" -kannanoton luettuani.
Höpö höpö. Minulla oksettaa koulun toimintakulttuurin ahtaminen tuollaiseen (digi)muottiin, taas kerran, väen väkisin! Kun nyt viimeistään jo olisi herättävä: tarvitaan ihan jotain muuta! Laitteet ovat sivuseikka.
Mielestäni toimintakulttuuri tarkoittaa ihan kaikkea olemista koulussa. Suoraa ja epäsuoraa ihmisten, niin oppilaiden kuin opettajienkin, keskinäistä kohtaamista koulun arjessa, koulun arvoperustaa, jolle opetus ja oppiminen rakentuvat. Jakamista, turvallisuutta, huolenpitoa, välittämistä, kohtaamista, osallistumista, kanssakäymistä ihan kasvokkain. Opiskelun ohessa. Niistä olisi minun toimintakulttuurini tehty.
Lainattuna:
Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet on annettu OPSIN perusteissa
Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää seitsemää asiaa:
- Oppimista (oppiva yhteisö),
- Hyvinvointia (+ turvallinen arki),
- Vuorovaikutusta ja monipuolista
työskentelyä
- Kulttuurista moninaisuutta ja
kielitietoisuuutta
- Osallisuutta ja demokraattista toimintaa,
- yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja
- Kestävää elämäntapaa (eli Vastuuta ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautumista)
Edellä mainittuja Martti Hellström kiteyttää blogissaan Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II seuraavasti:
1.
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Kaikki oppimaan! Yhdessä ja toinen toiselta. Virheistä. Puhutaan. Tutkitaan. Pohditaan. Kuunnellaan palautetta. Tehdään yhdessä. Ollaan osallisia. Pedagogista johtamista! Arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista. Innostumisen ja onnistumisen kokemuksia.
2. Hyvinvointi ja turvallinen arki
Hyvinvointia ja turvallisuutta. Kiirettömyyttä. Mielen hyvinvointia. Työrauhaa. Viihtyisä ympäristö. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Hyvät sosiaaliset suhteet. Hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Puuttumista. Yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja yhteisön tarpeet. Kuulluksi tulemista ja oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Joustavat käytännöt. Yhteisöllinen oppilashuolto. Ohjausta sekä tukea.
3. Vuorovaikutus ja monipuolinen toiminta
Monipuolista toimintaa ja työskentelyä. Suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä. Projektimaista työskentelyä. Kokonaisuuksien opiskelua.Tieto- ja viestintäteknologiaa. Moniaistisuutta. Monikanavaisuuta. Ulos luokkahuoneesta. Liikkumista. Tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille. Kokeilua.Vuorovaikutusta.Yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Erilaisen rinnakkaineloa ja vuorovaikutusta.Kotikansainvälisyyttä. Monimuotoisuutta. Ymmärrystä, kunnioitusta ja vastuullista toimintaa. Rakentavaa keskustelua. Oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Uusia tapoja toimia yhdessä. Monikielisyyttä. Kielitietoisuutta. Eri tiedonalojen kieliä ja symbolijärjestelmiä. Arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen.
5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Yhdessä rakennettavia toimintatapoja. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri. Oppilaiden osallisuutta oman kehitysvaiheensa mukaisesti Kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Demokraattista vuoropuhelua ja niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta. Tukioppilas- ja kummitoimintaa, vapaaehtoistyötä, erilaisia kestävän kehityksen toimintoja. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyötä eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteyksiä eri maissa toimivien koulujen kanssa.
6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Samanarvoisuutta (ei samanlaisuutta). Perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Sukupuolten tasa-arvoa. Tukea oman identiteetin rakentumisessa. Sukupuolitietoista opetusta. Opiskeluun sitoutumista ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Inhimillisen moninaisuuden arvostamista.
7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Kestävän elämäntavan välttämättömyyttä. Vastuullista suhtautumista ympäristöön arjen valinnoissa. Tuhlaavista toimintatavoista kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöitä. Oppilaat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.Toivoa hyvästä tulevaisuudesta. Osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen. Avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuuden kohtaamista. Toimintaa oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Kaikki oppimaan! Yhdessä ja toinen toiselta. Virheistä. Puhutaan. Tutkitaan. Pohditaan. Kuunnellaan palautetta. Tehdään yhdessä. Ollaan osallisia. Pedagogista johtamista! Arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista. Innostumisen ja onnistumisen kokemuksia.
2. Hyvinvointi ja turvallinen arki
Hyvinvointia ja turvallisuutta. Kiirettömyyttä. Mielen hyvinvointia. Työrauhaa. Viihtyisä ympäristö. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Hyvät sosiaaliset suhteet. Hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Puuttumista. Yksilöllisyys, tasa-arvoisuus ja yhteisön tarpeet. Kuulluksi tulemista ja oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Joustavat käytännöt. Yhteisöllinen oppilashuolto. Ohjausta sekä tukea.
3. Vuorovaikutus ja monipuolinen toiminta
Monipuolista toimintaa ja työskentelyä. Suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä. Projektimaista työskentelyä. Kokonaisuuksien opiskelua.Tieto- ja viestintäteknologiaa. Moniaistisuutta. Monikanavaisuuta. Ulos luokkahuoneesta. Liikkumista. Tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille. Kokeilua.Vuorovaikutusta.Yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Erilaisen rinnakkaineloa ja vuorovaikutusta.Kotikansainvälisyyttä. Monimuotoisuutta. Ymmärrystä, kunnioitusta ja vastuullista toimintaa. Rakentavaa keskustelua. Oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Uusia tapoja toimia yhdessä. Monikielisyyttä. Kielitietoisuutta. Eri tiedonalojen kieliä ja symbolijärjestelmiä. Arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen.
5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta
Yhdessä rakennettavia toimintatapoja. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri. Oppilaiden osallisuutta oman kehitysvaiheensa mukaisesti Kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Demokraattista vuoropuhelua ja niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta. Tukioppilas- ja kummitoimintaa, vapaaehtoistyötä, erilaisia kestävän kehityksen toimintoja. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyötä eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteyksiä eri maissa toimivien koulujen kanssa.
6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Samanarvoisuutta (ei samanlaisuutta). Perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Sukupuolten tasa-arvoa. Tukea oman identiteetin rakentumisessa. Sukupuolitietoista opetusta. Opiskeluun sitoutumista ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Inhimillisen moninaisuuden arvostamista.
7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen
Kestävän elämäntavan välttämättömyyttä. Vastuullista suhtautumista ympäristöön arjen valinnoissa. Tuhlaavista toimintatavoista kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöitä. Oppilaat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.Toivoa hyvästä tulevaisuudesta. Osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen. Avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuuden kohtaamista. Toimintaa oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Sorry, Martti, jos lainasin sinua omin lupineni! Olen niin samaa mieltä kanssasi näistä "kiteytyksistä". Tätä kaikkea on toimintakulttuuri koulussa.
Ja sitähän ei toteuteta pelkillä laitehankinnoilla.
Resursseja pitäisi mitä ilmeisemmin liietä muuallekin?
Kuten vaikka opettajien jaksamiseen? Palkanlisäkään ei näillä vaatimustasoilla olisi pahitteeksi.
25 viikkotunnin palkalla me opettajat tekaisemme sellaisia nelikymmentuntisia työviikkoja, työvuoden työviikkojen keskiarvoa kun ajatellaan.
Ei sitä tarvitsisi enää vähästäkin viedä.
Ai niin, mutta onhan meillä nämä "lomat".
PS. Ihana tekstiviesti oppilaaltani eilen: "Ope, muista nukkua MYÖS päikkärit, jaksat sitten taas meitä! Sydän."
Sydämiä murusilleni myös, jaksamisvastaavilleni :)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti